Terveisiä eduskunnasta!

3.7.2017


Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesolan kuukausikirje – aiheina sote, hallituskriisi, talouden myönteinen vire ja alkoholilaki

Perustuslakivaliokunnan lausunto soten valinnanvapaudesta
Perustuslakivaliokunnan jäsenenä olen saanut tehdä pitkää päivää viime ajat soten kimpussa. Saimme lausuntomme valmiiksi viime torstaina. Kerroimme lausunnossa suhtautuvamme myönteisesti siihen, että asiakkaiden valinnanmahdollisuudet laajenevat.

Sen sijaan hallituksen esittämä maakunnan yhtiöittämisvelvoitetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille ei voida esitetyssä muodossaan toteuttaa. Edellytimme, että myös maakunta voi itse tuottaa sote-palveluja. Lisäksi puutuimme alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja toivoimme uudistuksen voimaantuloon porrastusta.

Yhtiöittäminen keinona ei ole missään vaiheessa ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeää on, että ratkaisu pitää sisällään kaikille palveluntuottajille reilut pelisäännöt ja kustannusten läpinäkyvyyden. Yhtiöittäminen oli alun perin virkamiesehdotus tuottajien yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi. Nyt sille täytyy rakentaa toinen vaihtoehto. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Työ jatkuu ja viilauksia tehdään, jotta saamme toimivan lainsäädännön. Kun rakennetaan vuosikymmenen suurinta uudistusta ja kun haluamme siitä laadukkaan, ei ole syytä kiirehtiä. Tarvittavat muutokset on valmisteltava hyvän lainsäädäntötyön periaatteiden mukaisesti, vaikka se veisikin aikaa.

Hallituskriisi
Perussuomalaisten puoluekokouksesta alkaneen ns. hallituskriisin kaikkia käänteitä ei ole tässä enää syytä kerrata. Kokoomus teki omassa toiminnassaan välittömästi arvolähtöisesti selväksi pesäeron viikonloppuna muuttuneeseen, uudenlaiseen perussuomalaiset-puolueeseen. Perussuomalaisten linja muuttui vaihtuneen johdon myötä aiempaa selkeämmin voimakkaaseen EU- ja maahanmuuttokritiikkiin keskittyväksi ja profiloituvaksi puolueeksi. Meille oli täysin selvää, ettei uuden perussuomalaiset-puolueen kanssa ollut edellytyksiä jatkaa hedelmällistä yhteistyötä. Toisin kuin jossain on väitetty, etukäteen ei ollut tiedossa, että perussuomalaisten ryhmä hajoaa etenkään tällaisessa mitassa.

Jos emme olisi hyväksyneet nyt saavutettua ratkaisua, olisi edessä todennäköisesti ollut uudet hallitusneuvottelut sekä uusi hallitusohjelma – josta kaikissa kombinaatioissa olisi tullut nykyistä haastavampi kokoomuksen tavoitteiden kannalta. Esimerkiksi RKP:n ja kristillisten neuvotteluasema olisi ollut vahva ja parlamentaarinen enemmistö olisi ollut niukka. Mahdollisiin loikkauksiin ei voinut päätöstä perustaa.

Tärkeintä on se, että Suomessa jatkaa toimintakykyinen enemmistöhallitus, joka pystyy edistämään talouden ja työllisyyden kasvua sekä huolehtimaan Suomen kansainvälisestä asemasta. Näiden kannalta nykyisellä hallituksella jatkaminen luo vakautta. Vakautta edistävä tekijä on myös se, että samoista ministeritehtävistä vastaavat samat henkilöt. Arviomme oli, että kaikki muut vaihtoehdot olisivat olleet Suomen ja kokoomuksen kannalta enemmän epävarmuutta kuin vakautta sisältäviä.

Talous ja työllisyys kehittyvät hyvään suuntaan
Vakautta tarvitaan, ettei alkuun päässyt hyvä talouskehitys vaarannu. Suomen talous on pitkän korpivaelluksen jälkeen päässyt kunnolla kiinni kasvuun ja työllisyystilanne paranee koko ajan. Etenkin Lounais-Suomen kasvunäkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen positiivinen, sillä alueen vahvistettu valmistavan teollisuuden tilauskanta on noussut noin 17 mrd. euroon. Meri- ja valmistavan teollisuuden työllisyysvaikutuksen kaikkine heijastusvaikutuksineen arvioidaan olevan jopa 30 000 henkilöä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tällä viikolla eduskunnan käsittelyssä olleessa hallituksen lisätalousarviossa suurimmat määrärahalisäykset tehtiin Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tukemiseen, liikenneväylien kehittämiseen sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun.

Talous siis kasvaa vihdoin kunnolla, mikä on hyvä. Saamme vetoapua maailmantaloudesta, mutta myös hallituksen toimilla on merkitystä. On purettu työnteon kannustinloukkuja, madallettu työllistämisen esteitä ja parannettu hintakilpailukykyä. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kasvu ei korjaa rakenteellisia ongelmia, mutta luo otollisen tilaisuuden rakenteellisille muutoksille. Hanskat eivät siis saa tippua, vaan käänne on hyödynnettävä ennen seuraavaa laskusuhdannetta.

Alkoholilaki etenee vihdoin
Pitkään valmisteilla olleesta alkoholilain uudistamisesta on saavutettu kompromissien kompromissi hallituspuolueiden välillä ja näyttää siltä, että laki saadaan vihdoin eteenpäin. Julkisuudessa on keskitytty lähinnä väittelemään ns. ”limuviinoista” (joita muuten on jo kaupoissa) sekä kaupoissa sallitun alkoholiprosenttirajan nostamisesta 4,7:sta 5,5:een. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet uudistuksen monet muut yksityiskohdat, jotka toteutuessaan ovat tärkeä kädenojennus esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alle, pienpanimoille sekä festivaalien ja muiden tapahtumien järjestäjille. Esimerkiksi festareiden anniskelun aluerajauksia kevennetään eli ”olutkarsinat” poistuvat ja ravintoloiden yhteiset ns. food court -anniskelualueet sallitaan.

Tämä on kevätkauden viimeinen kuukausikirjeeni. Palataan asiaan syksyllä.

Lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille!

Jaana Laitinen-Pesola